Видео

Nykyinen luistelusuksikin on jalkava ja jalkavuuden merkitys luistoon on ymmärretty jo todella pitkään, varmaan tuhansia vuosia. Tällä saadaan painoa enemmän kärjelle ja kannalle, jalattomassa suksessa suurin paine tulee päläksen kohdalle. Otollisin keli eläimen ajattamiselle on pakastuva ilta kun lumen pinnalle tulee riivanne: tällöin on edullista että suksi on jalkava ja paine jakaantuu pitkälle matkalle jolloin löyhäkin riivanne kantaa jo metsästäjää mutta ei eläintä. Jalattomassa suksessa päläksen kohta painuu riivanteesta läpi ja hidastaa menoa. Kolmas merkitys jalkavuudelle yleensä puusuksessa on se että käytössä varsinkin koivusuksi voi painua "pulloksi" eli siihen tulee negatiivinen jalkavuus. Ja mitä jalkavampi suksi on, sitä paremmin se vastustaa tätä painumista ja siitä toipuu. Luulen että lylymännyn käyttö suksiaineksena on vanhempi "keksintö" kuin vaikka tervanpoltto. Ihmiset vain kokeilemalla löysivät puumateriaalin joka luistaa ja kestää kulutusta. Uusi koivusuksi ei kestä märkää keväthankea montaa kilometriä ja tervaamattomana ei sitäkään. Vanha, monissa tervoissa kesähelteillä kasettunut sitä vastoin melko hyvin.

Eli uskon että muinaisihmisen suurin ongelma keväällä hiihtämisessä oli suksen kastuminen ja sitä kautta sen nopea kuluminen (hamppuuntuminen). Tervaamista ei vielä tunnettu ja materiaaliksi valikoitui puu joka kesti parhaiten märkää hankea. Jalkavuus tuli "bonuksena" koska se on lylymännyn ominaisuus. Ja edelleen uskon että koivun käyttö suksena liittyy siihen että keksittiin tervanpoltto ja suksen kyllästäminen sillä.

@@Navertaja Niinpä tietenkin, eli jalkavuudella kompensoidaan sitä että hiihtäjän paino painaa suksen keskiosaa alaspäin. Ja juu, sen verran olen puusuksella hiihtänyt että puun kastuminen / märän lumen tarttuminen on tuttu asia. Pahimmillaan se on helvetillinen ongelma 😃

Käsittääkseni hikkorille suositellaan toisenlaista syysuuntaa mutta koivulle en ole sellaista nähnyt. Ja kyllä tuolle syysuunnalle koivussa on ihan loogiset perusteet. Työtehoseura on paljon tehnyt tutkimuksia metsätyön tuoton ja laadun parantamiseksi ja oletan että tämäkin asia on heidän toimesta tutkittu vaikken sellaista tutkimusta olekaan nähnyt.

@@Navertaja Jep. Lähes kaikki vanhat Työtehoseuran julkaisut on tullut luettua moneen kertaan. Hiljattain sain suuren piirrustuksen joka on 1:1 kokoa ja siinä on kirveenvarren sekä jännesahan tarkat kuvat mittoineen. Tekijänä juurikin TTseura. 👍🏻🎅🏻🇫🇮🪓

Kiitos kiitoksista. Nyt on jo niin kosteat ilmat että silmäpuu ja kiila kannattaa keinokuivata ennen kiilausta ettei terä ala ensi kesänä heilumaan.

Okay, good to know, thanks. In Finnish it is vice versa.

@@Navertaja joo tiiän, anteeks mä luin sen videon nimen ja pisteen kommentin enää kuin mä katoin sen videon (koska olen tällöin ärsyttävä netti peikko) mä en huomannut etä englanti ei ois olo sun äitiin kieli.

Axe head around 1,6kg.

@@Navertaja ele pesa esse peso com o cabo né amigo

@@jonatamateustrindade543 No, just the axe head

On se hyvä puu. Pihlaja on hieman pehmeämpi puu kuin koivu mutta mielestäni sitkaampi. Kotimaisissa kirveissä varsituppi on tehty kotimaisten puulajien mukaan ja niihin saa kyllä lujan sovituksen. Jos terän silmä on hikkorille tehty ja kovin pieni pinta-alaltaan, ei siinä tahdo koivuvarsi pysyä ilman liimaa.

Perimätiedolla aloitettu, myöhemmin luettu asiasta, täydennetty omilla kokeiluilla, purettu kiilauksia jne ja päädytty tätä kautta videon suosituksiin. Kiilaamisen osalta käytin jo ekoissa kiilauksissa kuivaamista ylikuivaksi ja terät pysyivät vuosia heilumatta kiinni. Sitten on netin ansiosta tutustuttu vesihautomiseen ja käärmeenpääkiilaukseen mutta totesin että ne sopii varmaan paremmin savottaolosuhteisiin missä varsi ei pääse kuivumaan ja muutenkin oletettava varren elinikä on lyhyt. Nykyaikainen käyttäjä säilyttänee kirvestä liiterissä tai muussa vastaavassa ja halunnee että paketti toimii aina kun on tarvis ilman että sitä tarvitsee alkaa kunnostamaan.

@@Navertaja Kiitos sille se vaikutti että siihen on paneuduttu,hyvä juttu!

E.g. here www.tori.fi/koko_suomi?q=kirves&cg=0&w=3&xtatc=INT-166 or www.huuto.net/haku?words=kirves . Most - at least 9/10 - are typically in poor condition so you most likely need to search for good one a while.

@@Navertaja thank you, do you think this is a good alternative ? Its a new cast and forged axe copying the Bilnas axe......www.ebay.co.uk/itm/143309563848?ViewItem=&item=143309563848

@@DRJMF1 Not a good idea to waste your dough on that

Tokihan tuo Tehoa ja Terävyyttä-videolla esitetty tapakin on tuttu ja kokeiltu. Kaikki sillä tavalla varrestetut kirveet on pitänyt kiilata uudestaan kun puu on kuivunut. Ja siksi olen päätynyt tuohon tapaan jonka esittelen videolla sillä se tapa ei tarvitse uudelleenkiilausta. Eikä tuo kiilan pysyminen paikallaan vaadi mitään kommervenkkejä, kuivaaminen "ylikuivaksi" kyllä pitää huolen että tarttuu ja pysyy.

Petri näytpä ihan ite videolla miten vastata kirveen

Tapoja on monia. Ei ole yhtä absoluuttista totuutta tähän hommaan. Jokunen vuosi ja varsi on kokemusta ja koskaan ei valmiiksi tule tässä asiassa... 🪓🎅🏻👍🏻🇫🇮

Wanhojen ohjeitten mukaan samaan suuntaan kuin varsipuussakin. Ei kuitenkaan ole mielestäni kovin merkityksellinen asia, ainakaan suosimaani koivukiilaa käytettäessä. Mäntypuinen litistyy kesäluston kohdalta.

No niinhän ne on, varsinkin tori.fi:ssä ja huuto.netissä. Mutta kyllä sinnekin tulee välillä hyviä myyntiin kun jaksaa seurailla mutta sitten pitää oston kanssa olla nopeana. Jotkut tekevät ihan tavallisilta kirppareilta hyviä löytöjä mutta ainakaan niissä missä minä olen käynyt ei tällaisia ole ollut. Kesäisin kannattaa suunnata peräkärrykirppareille missä vanhempi väki myy työkaluja. He eivät välttämättä netissä kauppaa tavaroitaan ja siellä voi olla hyviä työkaluja. Monihan hylkää kirveensä ensimmäiseen varrenkatkeamiseen.

Kiitoksia. Eihän sitä ilman käsikirjoitusta tahdo kaikkea muistaa sanoa mitä pitäisi mutta jospa tästä perusperiaatteet tulee selväksi.

Kiitos! Hyvä esitys aiheesta joka itsellä on kiinnostanut jo hetken aikaa.

Turvakengät kestää terän osuman.